tiistai 10. maaliskuuta 2015

Mikä lämmitysmuoto kannattaa valita?

Mikä lämmitysmuoto uuteen taloon kannattaa valita? 

Jos isäntä haluaa olla energiatehokas ja saada käyttökustannukset mahdollisimman alas, samalla kun emäntä on vilukissa ja haluaa lämpöiset lattiat vuoden ympäri. Onko siinä mahdoton yhtälö ratkaistavaksi?
Tuleeko takka pääsääntöisesti toimimaan sisustuksellisena tunnelmanluojana vai riittääkö työssäkäyvän ja aktiivisesti harrastavan pariskunnan aika polttamaan takassa riittävästi puita, jotta lämmöntuotto olisi kylminä vuodenaikoina riittävä korvaamaan sähköllä toimivaa lämmitystä?

Onko kaukolämpö kustannustehokas vaihtoehto vai kannattaako trendinmukaisesti pihaan porata maalämpöreikä? Olemmeko vanhanaikaisia jos lämmitämme talomme puhtaasti sähköllä?
Onko vesikiertoinen lattialämmitys ainut oikea vaihtoehto? Entä sitten jos se alkaa vuotamaan ja se on valettu betonikakun sisään?

Tässä on tullut pohdittua yhtä sun toista vaihtoehtoa. Jokaiselta keneltä kysyy saa erilaisen mielipiteen. Toinen kannattaa kaukolämpöä, toinen suoraa sähkölämmitystä ja kolmas maalämpöä. Maalämpö on viime vuosina noussut yleiseksi valinnaksi. Sen perustamiskustannukset ovat kuitenkin käsittääkseni melko korkeat. Kuka tietää miten kauan maalämpöä mistäkin reiästä tulee? Onko se niin "vihreä" energiamuoto kuin annetaan ymmärtää? Kaukolämpöä taas ei vielä toimiteta niin laajasti että, se olisi noussut suureen suosioon. Sen lisäksi kaukolämmön sanotaan nostavan hintoja melko tiuhaa tahtia. Suorasähköllä lämpeävä talo taas on vanhanaikainen. Ostajat kauhistelevat tätä vaihtoehtoa myyntitilanteessa. Poistoilmalämpöpumppu pitäisi sisällään monta toimintoa; ilmanvaihdon, viilennyksen, lämmityksen ja vesivaraajan. Miksi siitä ei ole tullut yhtä suosittua kuin maalämpö? Näiden lisäksi on tietysti olemassa erilaisia keinoja tehostaa lämmitystä. Perinteisin näistä taitaa olla varaava takka. Takasta pystyy kuitenkin jalostamaan hieman erilaisen systeemin rakentamalla siitä niin sanotun vesitakan. Hyötysuhde tässä on hankintahintaan nähden kuitenkin melko alhainen. Tämä tarkoittaa sitä että takaisinmaksuaika on turhan pitkä. Suureen suosioon on noussut myös ilmalämpöpumput erityisesti viilennykseen. Ilmalämpöpumppu ei kuitenkaan ole esteettisesti kovin kaunis eikä sitä ole tarkoitettu talon ainoaksi lämmöntuottajaksi.

Tällä hetkellä olemme kallistumassa poistoilmalämpöpumppuun joka siis toimii lämmönlähteenä vesikiertoiselle lattialämmitykselle sekä lämminvesivaraajana käyttövedelle. Poistoilmalämpöpumppu käyttää poistoilmasta tulevan lämmön hyödyksi lämmittäessään vesikiertoisen lattialämmityksen käyttämää vettä, ja ottaa sähköä avukseen vain tarvittaessa. Näin ollen sähkönkulutuksen pitäisi pysyä maltillisena.

Vesikiertoisen lattialämmityksen haluaisin totetuttaa niin että emme joudu valamaan sitä betoniin. Mikäli valamme vesiputket betonikakun sisään on mahdollinen korjaustoimenpide tulevaisuudessa kallis ja työläs. Minua houkuttelisi eniten vaihtoehto jossa kantava alapohja tehtäisiin puurunkoisena rossipohjana. Silloin tuulettuvassa alapohjassa on tilaa mennä mahdollisen korjaustarpeen syntyessä avaamaan lattia alakautta ja sillä tavoin päästä korjaamaan ja kuivattamaan alustaa. Jos rossi toteutetaan ontelolaatoista ainut korjausreitti on yläkautta ja se edellyttää silloin lattian purkamisen luultavasti koko huoneesta. Mietinkö nyt turhan paljon sitä mahdollista korjaustarvetta? Voiko se olla ainut peruste puurunkoisen rossin valintaan? Onko puurunkoinen rossi vetoisampi ja sitä kautta kylmempi vaihtoehto kantavaksi alapohjaksi. Puurunkoiseen rossiin tulee tietysti enemmän villaa eristeeksi kuin ontelolaattojen kanssa toteutettuun. Vaikeita kysymyksiä joihin pitäisi nyt alkuvaiheessa jo osata tehdä päätös.