lauantai 18. heinäkuuta 2015

Keittiökierroksella

Tontin ja talopaktin lisäksi olemme tehneet yhden isomman hankinnan jo valmiiksi, nimittäin keittiötoimittaja on valittuna. Keittiöprojekti alkoi jo helmikuun alussa kun saimme ensimmäiset luonnoskuvat talostamme. Silloin kiertelimme ihan vain katselemassa ja tunnustelemassa ovimateriaaleja ja työtasoja. Minulla oli jälleen kerran tietynlainen mielikuva mitä tulevalta keittiöltä halusin. Koska keittiö tulee sijoittumaan keskeiselle paikalle tulee viimeistelyn olla huoliteltua. Kaikki laatikot ja ovet tulee olla juuri eikä melkein paikoillaan. Tässä asiassa symmetrialla on minulla paljon merkitystä. Tulevan keittiön tulisi koostua 60cm leveistä moduuleista, en halua joukkoon erilevyisiä laatikoita ja kaappeja, ne tekevät yleisilmeestä sekavan. Olimme myös valmiita panostamaan juurikin keittiöön hieman enemmän, sitä ei ihan heti sitten vaihdettaisi.



Alusta asti meillä oli kaksi värivaihtoehtoa. Valkoinen ja musta. Tämänhetkinen keittiömme on korkeakiiltovalkoinen, ja sanon vaan, ei enää seuraavaan sellaista. Kumma kyllä tätä korkeakiiltovalkoista tuputettiin melkein joka paikassa missä kävimme. Kai se sitten on vielä kuumaa kamaa keittiörintamalla. Minä halusin nyt kuitenkin jotain muuta, hieman erilaista.

Olin ihastunut mustaan. H ei ollut täysin vakuuttunut ihastukseni kohteesta. Hän olisi halunnut ehdottomasti valkoisen keittiön. Kierrellessämme keittiökaupoilla ja silittäessäni erilaisia ovia löysin yleensä ainoastaan yksi tai kaksi käypää vaihtoehtoa. Kvikillä ja Puustellilla bongasin heti ovesta sisään astuessani mustan tammiviiluoven. Aivan ihana! Noh, kilttinä totesin sitten, että ehkä katsotaan jotain muuta koska kuvittelin tammiovien maksavan mannaa. Jatkoimme siis kiertelyä. Kävi ilmi, että valkoisia ovia oli loppuviimein hirveän vähän mistä valita. Kaikilla oli korkeakiiltovalkoista kuten jo aiemmin mainitsinkin, mutta sellaista sopivaa hieman mattavalkoista ei oikein tahtonut löytyä. Aloimme pikkuhiljaa kallistumaan siihen mustaan tammiviiluun.

Jatkoimme pähkäilyä ja jahkaamista siitä, tuleeko keittiöstä valkoinen vai musta. Kodissamme onneksi tulee olemaan myös kodinhoitohuone johon tietysti myös on tarve saada kaapit. Näin ollen päädyimme eräänlaiseen kompromissiin. Toinen tiloista tulee olemaan valkoinen ja toinen musta. Se kumpi olisi kumpi oli vielä hyvin avoin.




Sillävälin kun mutustelimme alitajunnassa kaappejen värejä, minä piirsin suunnitelmani puhtaaksi paperille. Kävin suunnitelmaa tehdessäni kaikki keittiönkaappini ja astiakaappini läpi saadakseni jonkinlaisen käsityksen siitä, miten paljon säilytystilaa mikäkin vaatii. Tämä kannatti, sillä tavoin sain hahmoteltua astioille ja kuiva-aineille sekä kaikille kodinkoneille omat paikat suunnitelmassani. Sitten alkoikin tarjousten ja suunnittelutapaamisten loputtomalta tuntuva urakka. En enää muista kuinka monta iltaa uhrasimme keittiöfirmoissa istumiseen. Kävimme Kvikillä, Puustellilla, Keittiömaailmassa sekä HTH:lla. Emme olleet vielä tässäkään vaiheessa päättäneet onko keittiö valkoinen vai musta, joten pyytelimme tarjouksia hieman ristiin, toiselta mustalla tammiviiluovella ja toiselta valkoisella ovella. Eihän ne tarjoukset tietenkään silloin olleet täysin vertailukelpoisia, mutta toisaalta olivat, sillä silloin huomasimme, että edullisena pidetty Kvik ei ollutkaan niin edullinen, eikä tammiviiluovi lopulta ollut juurikaan kalliimpi kuin sileä valkoinen ovi. Lopullinen päätös alkoi muovautua kohdalleen.

Istuessamme suunnittelemassa keittiöitä teimme erinäköisiä havaintoja jotka tietysti loppuviimein vaikuttivat päätökseemme keittiötoimittajasta. Koska suunnitelmani oli niin valmis jo omassa päässäni, osasin vaatia tiettyjä asioita ja meillä oli tietyt yksityiskohdat erittäin tärkeitä. Alkoi tuntumaan siltä, että ainoastaan yksi pystyy toimittamaan sen mitä haluamme. Yhdeltä toimittajalta emme koskaan saaneet varattua edes kunnollista suunnitteluaikaa, joten se jäi sen takia pois laskuista. Toisessa paikassa saimme erittäin hyvää ja osaavaa palvelua, mutta valitettavasti heidän mallistosta ei löytynyt sellaisia materiaaleja kuin halusimme. Emme siis pyytäneet heiltä tarjousta ollenkaan. Kaksi jäljelle jäänyttä piirsivät ja antoivat tarjoukset meille. Toisella onnistui käden käänteessä kaikki mitä keksin ehdottaa, ja suunnittelijalla oli sopivasti omaa näkemystä asiassa. Toisella taas tuli "ei onnistu" hieman liiankin usein. Voitte varmaan tässä kohtaa arvata mihin me lopulta sitten päädyimme.

Päädyimme Puustellin keittiöön, koemme, että saimme sieltä nopeaa, hyvää ja ammattitaitoista palvelua sekä laadukkaat materiaalit erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Meidän keittiön ja kodinhoitohuoneen suunnitteli Raision Puustellista Tomi Mattila.



Kuvituksena käytetty Pinterestissä keräämiäni inspiraatiokuvia.

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Meidän pohjaratkaisu

Olenkin jo aiemmin laittanut kuvia julkisivuistamme, mutta en tainnut pohjakuvia vielä silloin laittaa. Ajattelin nyt hieman kertoa miten meidän pohjaratkaisu muotoutui ja millaisten asioiden ja ratkaisuiden kanssa painimme, jotta saimme haluamamme kokonaisuuden.

Valitettavasti kuvat menevät hieman suppuraksi, mutta klikkaamalla niitä saat ne isommaksi ja siten myös terävämmäksi.

Suunnittelu aloitettiin listaamalla ajatuksia ja toiveita tulevan kodin osalta. Listaan kirjattiin melko höllällä otteella asioita. Ajattelimme, että karsimme listaa tarvittaessa.


Kodinhoitohuone:
- khh oma uloskäynti autotallin puoleiselle sivulle
- kura-allas koiran pesuun tai käynti pesuhuoneeseen
- yhteys keittiöön
- ei tarvitse olla suihku ja saunatilojen yhteydessä
(- suora käynti vaatehuoneeseen josta käynti makuuhuoneeseen)
Keittiö:
- avokeittiö, saareke jossa ei tekniikkaa, tilaa isolle 8-10 hengen ruokailuryhmälle
- L tai I mallinen pohjaratkaisultaan
- ei liesituuletinta saarekkeeseen viemään näkö-yhteyttä
- olohuoneen läheisyyteen
- ruokailutilan ja olohuoneen välimaastoon TAKKA
- ruokailutilasta tai keittiöstä käynti terassille

Olohuone/arkiolohuone:
- jos 4 makuuhuonetta yhdestä tehdään arkiolohuone/televisiohuone jossa pariovet jotka aukeavat olohuoneeseen
- olohuone valoisa, tilava, keittiön – ruokailutilan yhteyteen

Sauna/suihkutilat ja wc:t:
- tilava sauna
- kaksi suihkua 
- pukuhuone +
- käynti ulos 
- 3 kpl wc:tä, yksi omaan käyttöön, yksi vieraskäyttöön ja yksi yläkertaan.
Makuuhuoneet:
- minimi 3 kpl
- reilun kokoisia
- päämakkariin pari-ovet, ei kaappeja jos vaatehuone vieressä



Nyt kun jälkeenpäin tarkastelen listaa huomaan, että taisimme onnistua saamaan kaikki kohdat täytettyä joitain pieniä yksityiskohtia lukuunottamatta. Mutta kyllä pähkäilyyn käytettiin aikaa. En muista kuinka moneen kertaan pesutilat ja kodinhoitohuoneen toimintoja käänneltiin ja väänneltiin.

Prioriteetti nro 1 joka oli selkeästi ylitse muiden oli yhdistetty keittiö-ruokailu-olohuone tila, jossa kaikki sosiaalinen elämä tapahtuu. Minulle oli tärkeää, että keittiötä ei eroteta muista sosiaalisista tiloista, sillä keittiössä tapahtuu niin paljon ja joka päivä. Seuraavana listalla oli perustoimintojen käyttömukavuus vaikka yläkertaan ei pääsisikään. Halusimme siis luoda talosta sellaisen, että alakerrassa on kaikki toiminnot, siten, että yläkerrassa ei ole pakko käydä päivittäin. Siitä syystä alakertaan sijoitettiin yksi makuuhuone joka tulee toimittamaan meidän makuuhuoneen virkaa. Yläkertaan sijoitettiin loput kolme makuuhuonetta joista yhdestä tuli vahingossa aivan valtava.

Yritimme myös ottaa huomioon auringon ja ilmansuunnat niin, että valo virtaisi koko talossa. Sen lisäksi piti ottaa huomioon naapuritalot, jotta saatiin minimoitua suora näkyvyys talojen välillä.

Yhtenäinen iso tila sijoitettiin talon keskelle. Olohuoneen puolelta on kulku meidän makuuhuoneeseen joka avautuu pariovien läpi. Meidän makuuhuoneesta taas pääsee suoraan vaatehuoneen läpi kodinhoitohuoneeseen joka toimii arkieteisenä ja pyykinhuoltopisteenä. Siitä on kätevä sitten laittaa puhtaat vaatteet suoraan paikoilleen vaatehuoneeseen. Kodinhoitohuoneesta pääsee siis ulos, ja ulko-ovi sijaitsee autotallin läheisyydessä, joten kauppakassien kanssa on kätevä tulla sitä kautta sisälle. Kodinhoitohuoneesta pääsee nimittäin suoraan ruokailutilaan ja siitä keittiöön.

Pääsisäänkäynti sijoitettiin pitkälle sivulle syvennykseen. Emme halua tuulikaappia, joten eteinen on auki olohuoneeseen vaikka onkin oma tilansa. Eteisestä on myös käynti vierasvessaan. Keittiö jää siis sopivasti molempien sisäänkäyntien lähelle. Portaat sijoitimme olohuoneen toiseen päätyyn, eteisen ja keittiön välittömään läheisyyteen. Keittiöstä pääsee pukuhuoneen kautta pesutiloihin. Pukuhuoneen yhteyteen halusin pienen vessan joka toimii arkikäytössä omana vessana. Pesuhuoneessa on tilaa kahdelle suihkulle sekä tietysti käynti saunaan. Ruokailutilasta halusin myös oven takapihalle, jolloin takapihan terassin kautta on kätevä kantaa ulkoruokailutarvikkeet ulos pihalle.


ALAKERTA
 
YLÄKERTA
Yläkerta koostuukin sitten kolmesta makuuhuoneesta. Kahdessa huoneista on oma vaatehuone. Yläkertaan sijoitettiin myös kolmas vessa johon tulee suihku. Isosta makuuhuoneesta on aluksi tarkoitus tulla televisiohuone tai niin sanottu arkiolohuone. Alakertaan tuskin sijoitamme olohuoneen puolelle televisiota pysyvästi. Kaksi pienempää huonetta toimii alkuun työhuoneena ja vierashuoneena. Mikäli joskus mielisi mahduttaa koko perhe yläkertaan nukkumaan onnistuu myös se. Silloin alakerran makuuhuoneesta tulee televisiotilaa ja yläkerran isosta huoneesta makuuhuone. Olohuoneen osalta halusimme korkean kattokorkeuden, joten se on auki ylös asti.

Nyt kun kaikki suunnitelmat on saatu paperille ja rakennuslupakin on laitettu vetämään, niin tuntuu, että onnistuimme suunnitelmassamme aika hyvin. Toki lopullisen lopputuloksen hahmottaa vasta kun talo alkaa valmistumaan ja väliseinät alkavat olla paikallaan, sekä arjen pyörittäminen alkaa.

Suunnittelimme ja piirsimme siis pohjaratkaisumme itse muutamaa Kannustalon mallitaloista napattua ideaa lukuunottamatta.



keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Miksi me päädyimme juuri Kannustaloon


Palataanpa ajassa hieman taaksepäin viime kesään jolloin ensimmäisen kerran aloimme miettimään rakentamista. Silloin leikiteltiin vielä ihan ajatuksen tasolla koko projektiin lähtemistä. Minä kuitenkin olen aina ollut kiinnostunut arkkitehtuurista ja sisustamisesta, ja netissä tuleekin surffailtua niiden tiimoilta aika ajoin. En siis voi väittää etteikö minulla jonkinlaisia mieltymyksiä jo olisi ollut aika päiviä sitten. Kannustalo oli nimeltään ja perinnetaloiltaan siis jo tuttu entuudestaan. Perinnetalo ei kuitenkaan ollut se ensimmäinen toive, vaan molemmilla oli kiikarissa jotakin uutta. Emme havitelleet mitään modernia, vaan jotain ajatonta jossa samalla olisi vaikutteita Ruotsista ja Tanskasta. Haaveilimme kivitalosta ja isoista ikkunoista.

Jyväskylän asuntomessuilla vierailimme kesäloman aikaan, ja siellä ihastelimme komeita kivitaloja ja niiden ilmavia ratkaisuja. Asuntomessuilla oli kuitenkin myös yksi puutalo joka sykähdytti, nimittäin Kannustalon Lato. Olin aiemmin jo tutustunut Kannustalon modernimpaan mallistoon ja sitä kautta Lato oli tuttu entuudesta. Vaikka messuLadossa oli paljon hyvää, se ei kuitenkaan vielä siinä kohtaan kolahtanut kerrasta. Ihastelimme siellä tammisia ikkunapuita sekä listattomuutta. Pohjaratkaisu ja ulkoväritys eivät niinkään sytyttäneet. Ajatus jäi siis muhimaan.


 Jatkoin netissä surffailua ja eteen alkoi tulla useammin ja useammin mustia Latoja. Samanaikaisesti rakennettiin perhepiirissä uudisrakennusta josta tulisi musta.  Alkoi esimerkkikuvien etsiminen ja idean läpivieminen H:lle. Siitä se ajatus sitten lähti siitä mustasta Ladosta. Ladon ulkonäössä yhdistyy hienosti eleettömyys, ajattomuus ja samalla hieman uudelleen ajattelua. Värityksenä musta tietysti on monen mielestä varmasti aika hurja, epätavallinen.


Viime vuoden joulukuussa kun tonttikaupat oli tehty aloimme sitten selvittelemään erilaisia vaihtoehtoja. Varmoja olimme siitä, että haluamme itse olla vaikuttamassa talon suunnitteluun ja toteutukseen. Tästä syystä muuttovalmiit hylättiin sen enempää vaihtoehtoihin tutustumatta. Kun sitten aloimme kartoittamaan räätälöityjen pakettien toimittajia ja toimituslaajuuksia kävi ilmi, että sellaisia toimittajia ei loppuviimein ihan hirveän montaa ollut. Näistä muutamasta vaihtoehdosta Kannustalo nousi suosikiksi monesta syystä. Ensimmäinen kontakti talotoimittajaan kun tänä päivänä taitaa olla kotisivut. Kannustalon kotisivuja oli helppo käyttää, kuvia oli paljon ja hinnastokin helposti ymmärrettävissä. Lisäksi toimitussisältö ja sen laajuus oli selvästi esitetty, jolloin meillä oli selvä käsitys paketin sisällöstä jo ennenkuin otimme yhteyttä edustajaan. Toinen asia joka vahvisti uskoamme Kannustaloon oli asuntomessuilla nähdyn muuttovalmiin Ladon viimeistelyjälki.

Päädyimme kuitenkin keskustelemaan yhteensä neljän eri talotoimittajan kanssa ja kolmelta saimme tarjouksen. Vaikka lähtötilanteessa pyysimme samanlaista pakettia kaikilta neljältä oli niiden sisällössä ja laajuudessa merkittäviä eroja. Tämä tietysti hankaloittaa vertailua, eikä tästä syystä edes pysty vertailemaan toimittajia ihan täysin. Jos toinen tarjosi jotakin niin seuraavalla oli se poisjätetty mutta lisättynä jotakin muuta. Näin ollen myös hintaa oli mahdoton vertailla näin ensikertalaisena kun ei ihan ole hahmottanut mitä mikäkin osa-alue voi ja saa maksaa.

Näistä kolmesta toimittajasta joilta tarjouksen saimme, ainostaan yhdessä paikassa meitä palveli rakennusinsinööri jolla oli omia näkemyksiä ja osasi vastata meidän kysymyksiin ilman, että selvitti ensin tehtaalta. Tämä oli meille tärkeä asia. Yhtälailla me osaamme tulkita seinäjulisteeseen piirrettyä kuvaa kuin myyntiedustajakin, mutta kun tulee kysmys siitä onnistuuko kattopalkin siirtäminen, tai millainen välipohjan rakenteesta tulisi tehdä, menee kyllä meillä sormi suuhun. Niin meni valitettavasti myös kahden muun toimittajan edustajalla.

Olin itse piirtänyt ensimmäiset luonnokset pohjapiirroksesta jotka toimitettiin neljälle eri edustajalle. Yhdeltä saatiin puhtaaksi piirretyt kuvat heti seuraavalla viikolla, toiselta ei saatu kuvia ollenkaan ja kolmannella kesti ja kesti. Nopeus taitaa tässä asiassa olla valttia, ainakin meidän kohdalla oli, sillä kuka haluaisi toimittajaksi sellaisen jolla jo pelkän tarjouksen teko kestää ja kestää?
Neljännenen toimittajan kohdalla toiminta oli sitten ihan omassa kategoriassaan. Tästä ei kuulunut yli kuukauteen mitään, ja kun vihdoin kuului tuli vastaukseksi, että heidän tehdas ei edes lähde tekemään tarjousta, sillä ratkaisu olisi liian räätälöity. Noh, harmi homma, että tämän toteamiseen edustaja käytti niinkin paljon aikaa, kun saman varmasti olisi jo heti seuraavalla viikolla voinut ilmoittaa.

Ratkaisevassa asemassa oli tietysti myös se, että Kannustalon Lato oli se mihin olimme ensiksi ihastuneet ja josta kaikki alkoi rakentumaan. Muut toimittajat eivät tietenkään pystyneet toimittamaan täysin samanlaista ratkaisua. Alkuperäisen Ladon ulkoverhous toteutetaan esimerkiksi kolmesta erilevyisestä laudasta. Kaikilla ei edes ollut valikoimissa ulkoverhousmateriaalia sellaisella profiililla kuin halusimme. Lisäksi Kannustalon räätälöitävyys oli hyvinkin joustavaa. Olimme ottaneet vaikutteita jo valmiista malleista ja sitten piirretty omien tarpeiden ja toiveiden mukainen pohjaratkaisu. Meidän alkuperäistä suunnitelmaa ei juurikaan tarvinnut muokata, vaan mitat osuivat yllättävän hyvin kohdilleen. Muiden toimittajien räätälöitävyyteen en osaa ottaa kantaa, sillä emme koskaan päässeet keskusteluissa niin pitkälle.

Loppuviimein meillä painoi vaakakupissa eniten asiantuntemus ja ulkonäkö. Koemme, että Kannustalolta saimme molemmat samassa paketissa.

Käytin tekstin kuvituksessa inspiraatiokuvia Kannustalon Ladosta.