lauantai 18. heinäkuuta 2015

Keittiökierroksella

Tontin ja talopaktin lisäksi olemme tehneet yhden isomman hankinnan jo valmiiksi, nimittäin keittiötoimittaja on valittuna. Keittiöprojekti alkoi jo helmikuun alussa kun saimme ensimmäiset luonnoskuvat talostamme. Silloin kiertelimme ihan vain katselemassa ja tunnustelemassa ovimateriaaleja ja työtasoja. Minulla oli jälleen kerran tietynlainen mielikuva mitä tulevalta keittiöltä halusin. Koska keittiö tulee sijoittumaan keskeiselle paikalle tulee viimeistelyn olla huoliteltua. Kaikki laatikot ja ovet tulee olla juuri eikä melkein paikoillaan. Tässä asiassa symmetrialla on minulla paljon merkitystä. Tulevan keittiön tulisi koostua 60cm leveistä moduuleista, en halua joukkoon erilevyisiä laatikoita ja kaappeja, ne tekevät yleisilmeestä sekavan. Olimme myös valmiita panostamaan juurikin keittiöön hieman enemmän, sitä ei ihan heti sitten vaihdettaisi.



Alusta asti meillä oli kaksi värivaihtoehtoa. Valkoinen ja musta. Tämänhetkinen keittiömme on korkeakiiltovalkoinen, ja sanon vaan, ei enää seuraavaan sellaista. Kumma kyllä tätä korkeakiiltovalkoista tuputettiin melkein joka paikassa missä kävimme. Kai se sitten on vielä kuumaa kamaa keittiörintamalla. Minä halusin nyt kuitenkin jotain muuta, hieman erilaista.

Olin ihastunut mustaan. H ei ollut täysin vakuuttunut ihastukseni kohteesta. Hän olisi halunnut ehdottomasti valkoisen keittiön. Kierrellessämme keittiökaupoilla ja silittäessäni erilaisia ovia löysin yleensä ainoastaan yksi tai kaksi käypää vaihtoehtoa. Kvikillä ja Puustellilla bongasin heti ovesta sisään astuessani mustan tammiviiluoven. Aivan ihana! Noh, kilttinä totesin sitten, että ehkä katsotaan jotain muuta koska kuvittelin tammiovien maksavan mannaa. Jatkoimme siis kiertelyä. Kävi ilmi, että valkoisia ovia oli loppuviimein hirveän vähän mistä valita. Kaikilla oli korkeakiiltovalkoista kuten jo aiemmin mainitsinkin, mutta sellaista sopivaa hieman mattavalkoista ei oikein tahtonut löytyä. Aloimme pikkuhiljaa kallistumaan siihen mustaan tammiviiluun.

Jatkoimme pähkäilyä ja jahkaamista siitä, tuleeko keittiöstä valkoinen vai musta. Kodissamme onneksi tulee olemaan myös kodinhoitohuone johon tietysti myös on tarve saada kaapit. Näin ollen päädyimme eräänlaiseen kompromissiin. Toinen tiloista tulee olemaan valkoinen ja toinen musta. Se kumpi olisi kumpi oli vielä hyvin avoin.




Sillävälin kun mutustelimme alitajunnassa kaappejen värejä, minä piirsin suunnitelmani puhtaaksi paperille. Kävin suunnitelmaa tehdessäni kaikki keittiönkaappini ja astiakaappini läpi saadakseni jonkinlaisen käsityksen siitä, miten paljon säilytystilaa mikäkin vaatii. Tämä kannatti, sillä tavoin sain hahmoteltua astioille ja kuiva-aineille sekä kaikille kodinkoneille omat paikat suunnitelmassani. Sitten alkoikin tarjousten ja suunnittelutapaamisten loputtomalta tuntuva urakka. En enää muista kuinka monta iltaa uhrasimme keittiöfirmoissa istumiseen. Kävimme Kvikillä, Puustellilla, Keittiömaailmassa sekä HTH:lla. Emme olleet vielä tässäkään vaiheessa päättäneet onko keittiö valkoinen vai musta, joten pyytelimme tarjouksia hieman ristiin, toiselta mustalla tammiviiluovella ja toiselta valkoisella ovella. Eihän ne tarjoukset tietenkään silloin olleet täysin vertailukelpoisia, mutta toisaalta olivat, sillä silloin huomasimme, että edullisena pidetty Kvik ei ollutkaan niin edullinen, eikä tammiviiluovi lopulta ollut juurikaan kalliimpi kuin sileä valkoinen ovi. Lopullinen päätös alkoi muovautua kohdalleen.

Istuessamme suunnittelemassa keittiöitä teimme erinäköisiä havaintoja jotka tietysti loppuviimein vaikuttivat päätökseemme keittiötoimittajasta. Koska suunnitelmani oli niin valmis jo omassa päässäni, osasin vaatia tiettyjä asioita ja meillä oli tietyt yksityiskohdat erittäin tärkeitä. Alkoi tuntumaan siltä, että ainoastaan yksi pystyy toimittamaan sen mitä haluamme. Yhdeltä toimittajalta emme koskaan saaneet varattua edes kunnollista suunnitteluaikaa, joten se jäi sen takia pois laskuista. Toisessa paikassa saimme erittäin hyvää ja osaavaa palvelua, mutta valitettavasti heidän mallistosta ei löytynyt sellaisia materiaaleja kuin halusimme. Emme siis pyytäneet heiltä tarjousta ollenkaan. Kaksi jäljelle jäänyttä piirsivät ja antoivat tarjoukset meille. Toisella onnistui käden käänteessä kaikki mitä keksin ehdottaa, ja suunnittelijalla oli sopivasti omaa näkemystä asiassa. Toisella taas tuli "ei onnistu" hieman liiankin usein. Voitte varmaan tässä kohtaa arvata mihin me lopulta sitten päädyimme.

Päädyimme Puustellin keittiöön, koemme, että saimme sieltä nopeaa, hyvää ja ammattitaitoista palvelua sekä laadukkaat materiaalit erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Meidän keittiön ja kodinhoitohuoneen suunnitteli Raision Puustellista Tomi Mattila.



Kuvituksena käytetty Pinterestissä keräämiäni inspiraatiokuvia.

2 kommenttia:

  1. Ihania nuo löytämäsi kuvat. Meillä oli loppumetreillä käytännössä sama painiminen keittiön värivaihtoehtojen kanssa, joskin välillä mietittiin myös muitakin värejä. Päädyttiin kuitenkin tällä kertaa täysin valkoiseen ja keittiön seinälle tulee jokin kiva struktuurimaali, todennäköisesti jonkin sävyinen harmaa. Ehtiihän se mieli toki muuttua vieläkin, sillä keittiön toimitusajankohta on vasta puolen vuoden kuluttua. :) Musta keittiö olisi edelleenkin todella upea, mutta luulen, että meille tämä valkoinen sopii kuitenkin paremmin kokonaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleensä kannattaa valita se mikä oli alkuperäinen idea, ainakin meillä tuuppaa ideat lähtemään niin korkeaan lentoon, että loppuviimein laskeudumme lähtöpisteeseen ja toteamme, että se eka oli sittenkin paras :)

      Poista